Jos ette tiedä kuka Jussi Pesonen on, voin kertoa, että hän on metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja. Palkka hän saa noin 250.000 euroa kuukaudessa.

Kaikissa maailman yrityksissä toimitusjohtajan keskeisin tehtävä on pitää johtamansa firman hallitus tyytyväisenä. Tehtävä on selkeä, joskaan ei suinkaan helppo. Hallitus luo yrityksen olemassaoloa ja kasvua tukevan strategian jota toimitusjohtaja toteuttaa.

Toimitusjohtaja Jussi Pesosen siis keskittyy pitämään UPM:n hallituksen tyytyväisenä. Sen jäsenet ovat pitkän linjan ammattilaisia, joilla on vuosien johtamiskokemus ja vankka substanssiosaaminen.

Isännöitsijä on taloyhtiön toimitusjohtaja. Hänenkin tehtävä on pitää firman hallitus tyytyväisenä. Mutta siinä missä Pesonen pitää yhtä hallitusta tyytyväisenä, joutuu keskivertoisännöitsijä palvelemaan 14–20 hallitusta. Eivätkä ne koostu liikkeenjohdon ammattilaisista vaan maallikoista, joista useimmat ovat vastentahtoisesti joutuneet hallitukseen kun menivät yhtiökokouksessa avaamaan suunsa. Jotkut ovat tietoisesti mukana edistääkseen itselleen tärkeitä hankkeita (esimerkiksi putkiremontin toteutustapaa tai kesäkukkien istuttamista), toiset puolestaan vastustaakseen niitä. Yksi hallituksen jäsen haluaa kehittää kiinteistöä pitkäjänteisesti arvoa nostaen kun taas  toiselle riittää, että se pysyy kasassa koska hän kuitenkin myy asuntonsa pois kun parin vuoden jälkeen jää eläkkeelle.

Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten yleisin strategia Suomessa onkin, että ”yksi haluaa yhtä, toinen toista”.

AsOy-hallituksissa on keskimäärin viisi jäsentä. Kahdeksantoista kertaa viisi on yhteensä 90 eritaustaista ihmistä, joita isännöitsijä palvelee. Se on iso lauma ja kysyn vaan pärjäisikö Pesonen sellaisessa myllytyksessä?

Monelle osakkaalle jäsenyys taloyhtiön hallituksessa on ensimmäinen, ainoa ja viimeinen kerta elämässä kun ylipäätään joutuvat, ilman minkäänlaista johtamiskoulutusta, vastuulliseen luottamustehtävään.

Helsingin keskustassa tavallisen kerrostalon markkina-arvo voi olla 20–30 miljoonaa ja sitä johtaa hallitus jossa yksi jäsen haluaa porrashuoneisiin siniset kuramatot nykyisten punaisten tilalle, toinen kieltää parveketupakoinnin, kolmas haluaa käynnistää putkiremontin hankesuunnitelman, neljäs sallia viikonloppujuhlimisen vähintäänkin puoleenyöhön asti ja viides haluaa kokouksesta jo kotiin koska telkkarista alkaa Putouksen finaali viiden minuutin kuluttua.

Kun tällaisia vahvasti heterogeenisiä hallituskokoonpanoja on esimerkiksi kahdeksantoista, ei ole ihme jos isännöitsijä ristiriitaisten tahtotilojen keskellä vaipuu epätoivoon.

Huomioikaa, että tässä jutussa en kirjoita mitään riviosakkaista ja pihaparlamenteista. Niitä ei nimittäin voi arkisessa työssä sivuuttaa.

Pesonen saa palkkaa yhden vaivaisen ammattihallituksen tyytyväisenä pitämisestä 250.000 euroa kuukaudessa, isännöitsijä 14–20 maallikkohallituksen palvelemisesta noin 4.000 euroa.

Tasan ei käy onnen lahjat.

Walter Kylmäsilta