Twitterissä on usein kiinnostavia keskustelunavauksia. Eilen 12.7.2017 luin seuraavan:

Sanna Myllymäki: Taloyhtiöissä keskitytään liikaa epäolennaisuuksiin. Tarvitaanko hallitusammattilaisia?
Timo Tossavainen: En usko hallitusammattilaisten olevan ratkaisu, sillä osakkaista ja asukkaista kaikki lähtee. Maksajia niille ei löydy.
Tero Heikkilä: Rahaa löytyy, mutta ei käyttöä.

Olen Tossavaisen (Kiinteistöliitto) ja Heikkilän (Isännöintiliitto) kanssa eri mieltä ja se takia tämä blogikirjoitus.

Marraskuussa 2015 Helsingin Lauttasaaren purettiin vesitorni. Sitä ennen käytiin useamman vuoden vääntö tornin säästämisestä ja käyttötarkoituksen muuttamisesta. Harvat ostajaehdokkaat olivat ensisijaisesti erinomaisen hienon tontin perään. Meille muille tuo Lauttasaaren vesitorni oli hirvitys. Kauniiseen puistomaisemaan pystytetty 60-luvun betonimörkö. Kummallista asiassa oli, että paikallisten mielestä torni piti ehdottomasti säästää. Yleisöosastojen kirjoitukset olivat jopa huvittavia.

Vastaavanlainen tapaus koski aluetta, jonne suunniteltiin täydennysrakentamista fiksulla ja tasapainoisella tavalla. Nykyistä talokantaa arvostaen, viheralueita kunnioittaen. Paikallinen ”Töölö-seura” (ilmaisu on ivallinen ja sillä tarkoitetaan kaupunginosayhdistystä, joka periaatteellisista syistä vastustaa kaikkea) vetosi mitä kummallisimpiin syihin lisärakentamisen vastustamiseksi. Aina siitä, että yksi seuran jäsen oli nuorena tyttönä 80-luvulla ulkoiluttanut koiraansa juuri niillä kallioilla, joihin Helsingin kaupunki suunnitteli taloja uusille veronmaksajille. Eihän sellaisia lapsuuden muistoja saanut tuhota.

Miten tämä liittyy asunto-osakeyhtiöiden hallitustyöskentelyyn?

Siten, että hallituksen kokouksissa ja yhtiökokouksissa edustan isännöitsijänä hyvin usein ainoaa ulkopuolista näkökulmaa. Osakkaat ovat liian pitkään pohtineet asioita yhdellä tavalla, tietyyn polkuun urautuen. Liian läheltä.

As Oy-kuvioissa ulkopuolinen hallituksen jäsen tuo uusia ideoita ja – sanan varsinaisessa merkityksessä – ulkopuolisen näkökulman työntekoon ja hankkeiden priorisointiin. Ammattimainen hallituksen jäsen, joka istuu esimerkiksi viiden-kahdeksan saman kaupungin asunto-osakeyhtiön hallituksessa, on vapaa osakkaiden välisistä jännitteistä ja naapureiden vanhoista riidoista. Hän kykenee objektiivisesti havainnoimaan kiinteistöä ja asuinyhteisöä sekä esittämään kokemukseen perustuvia vaihtoehtoja ja ratkaisuehdotuksia.

Samaa toki yrittää isännöitsijä. Kuuntelemme herkällä korvalla mitä asiakas haluaa mutta koska vertaamme ongelmia muissa asiakasyhtiöissämme havaitsemiimme, emme rajaa näkökenttäämme yhtä suppeaksi kuin mitä talon hallituksella tai osakkailla toisinaan on. Ja sen takia syntyy joskus turhia epäilyksiä siitä, että palvelemmeko oikeasti asiakkaittemme vai omia ja käyttämiemme palveluntarjoajien etuja.

On myös ihan arkisia syitä valita ammattilainen hallitukseen. Isännöin tällä hetkellä 19 yhtiötä, joista yhden hallituksessa on ulkopuolinen puheenjohtaja ja toisessa rivijäsen. Kummallekin maksetaan yhtiökokouksissa vahvistetut kuukausi- ja kokouspalkkiot. Ne eivät ole vain muodollisia taksirahoja, vaan aitoja korvauksia osaamisesta ja ajankäytöstä.

Ensimmäisessä kukaan osakkaista ei suostunut puheenjohtajaksi tilanteessa, jossa yhtiö käy läpi isoja peruskorjauksia ja tulevien vuosien kunnossapito-ohjelman pohdintaa. Ei ollut häpeä tunnustaa, että osaamista ja kiinnostusta ei ole. Ovat jo neljättä vuotta puheenjohtajaansa erinomaisen tyytyväisiä. Samalla hän on ainoa yhtämittaisesti hallituksessa istunut jäsen.

Toisessa yhtiössä hallitus koostuu kiireisistä yritysmaailman edustajista. Heillä ei ajallisesti ole mitään mahdollisuuksia paneutua vanhan ja vaikean talon moninaisiin haasteisiin. Ovat omien alojensa tunnustettuja huippuja mutta kiinnostusta kiinteistöasioihin arjen tasolla ei ole. Eivät kuitenkaan halua jättää koko taakkaa isännöitsijän harteille.

Molemmissa tapauksissa minulla on keskustelukumppani, jolla on näkemystä, kiinnostusta, intoa ja aikaa. Voisin tietysti hoitaa kaikkia asiakaskiinteistöjä yksin mutta kun laki kerran määrää, että taloyhtiössä on oltava hallitus, on isännöitsijän näkövinkkelistä suotavaa, että siinä on vähintään yksi aidosti tehtäviensä tasalla oleva henkilö.

On liian idealistinen ajatus, että vain osakkaista koostuva hallitus aina on paras.

Walter Kylmäsilta